Kuka muuttaa maailmaa?

Tämä teksti on julkaistu Vihreässä blogissa eilen, 1.4.2015.

noora_koponen_ja_nuutti_1_of_1

Sinä ja minä. Ja Nuutti.

Tasan vuosi sitten, tulin kesken päivää töistä kotiin kuumeisen poikani luo. Muumien, buranan ja mehulasillisen jälkeen istahdin koneelle lukemaan päivän lööpit. Törmäsin OAJ:n tiedotteeseen, jossa kerrottiin Kataisen hallituksen kaavailemien päätösten romuttavan erityisoppilaiden tuen. Hallitus oli päättänyt säästää erityisopetuksesta 10 miljoonaa euroa. OAJ:n laskelmien mukaan tämä tarkoitti ryhmäkokojen huomattavaa kasvua ja noin 160 erityisluokanopettajan vähennystä.

En voinut uskoa lukemaani. Eivätkö nämä lapset olleet epätasa-arvoisessa asemassa jo valmiiksi? Tuo peiton alla makaava poikako ei saisi välttämättä enää opiskella tuetusti? Kukaan ei mene niin tarkkaan aamuisin ovelle odottamaan taksia valmiina koulupäiväänsä varten kuin hän!

Mitä voin tehdä? Vai voinko tehdä mitään? Facebookin uutisvirta täyttyi huolestuneiden vanhempien ja opettajien päivityksistä. Suuttumus kasvoi, mitä enemmän asiaa ajattelin. Tämä EI VOI mennä näin. Halusin jokaisen ihmisen näkevän tuon pienen erityislapsen mielessään, joka haluaa mennä kouluun. Joka ikinen päivä.

Jatka lukemista Kuka muuttaa maailmaa?

Luottamus on suurin kiitos.

Ylen vaaligallerian tentissä Markku Sandell kysyi minulta ”Eikö sinua pelota poliitikkojen huono maine kansan silmissä?” Vastaan edelleen, että ei pelota. Mutta vaikeaa se toisinaan on. Välillä on pyristeltävä kovastikin kertoakseen, etten oikeasti ole tässä itseni takia.

Kampanjointi vie tällä hetkellä päivistäni tunteja, ja äitinä teen joka päivä jotain, mitä oppikirjojen mukaan äidin ei kuuluisi tehdä. Onneksi minulla on sellainen poika, joka palauttaa naurun kiljahduksin minut aika ajoin maan tasalle, että ”äiti, sinun kuuluukin tehdä nyt tätä. Miksi muuten olisin tässä!”

Olen aina tiennyt, että haluan työskennellä ihmisten kanssa, mutta en koskaan ajatellut, että se väylä voisi olla politiikka. Kohtaamiset tulevat joskus arvaamatonta reittiä. Katukampanjoidessa oppii paljon.

Eilinen Rinnekotisäätiön vaalipaneeli oli minulle läheinen ja samalla vaikea. Poliitikon ei ilmeisesti pitäisi liikuttua. No, sitä pitää vielä harjoitella. Suomessa kaikki halukkaat eivät saa, tai pysty äänestää. Joskus äänestämistä rajoittaa motoriikka, joskus diagnoosi. Aina tuo diagnoosi ei kerro äänestyskyvystä mitään. Mikä määrittelee sen, voiko vammainen äänestää eduskuntavaaleissa vai ei? Kuka sen on pätevä päättämään?

Jatka lukemista Luottamus on suurin kiitos.

Nuori nainen.

Ensimmäinen vaalipaneeli. Neljä ehdokasta, neljä ihmistä, neljä puoluetta ja neljä erilaista katsomusta maailmaan ja tulevaan.

Lapset ja nuoret pohtivat nykypäivän asioita ja tapahtumia yllättävänkin paljon! Heitä mietitytti niin tasa-arvoinen avioliittolaki kuin Nato, siinä missä se mietityttää minua tai vaikkapa Päivi Räsästä.

Olen edelleen sitä mieltä, että tärkein investointimme ovat lapset. Mutta minkälaiseen maailmaan me haluamme lapset kasvattaa ja opettaa? Sitä kannattaa miettiä, ihan vaikka äänestäessämme eduskuntavaaleissa.

Jos 13-vuotiaille nuorille sanotaan, että emme pärjää nykyisellä puolustuksellamme, ja että rajan taakse tarvitaan Naton tykit, jotta Suomi on turvallinen… mitä mielikuvia se mahtaa saada aikaan? Onko se ihan oikeasti realismia, vai kasvatetaanko meillä Suomessa lapset edelleen pelkäämään? Ihan varmuuden vuoksi. Pelkotapakasvatus voisi minun puolestani jäädä.

Tasa-arvoinen avioliittolaki puhutteli syystäkin nuoria. Minä kannatan sitä ehdoitta, ja sanon sen myös ääneen. Rakkaus, ja oikeus rakkauteen, on osa ihmisen lähintä minuutta. Sen rajaaminen tai kieltäminen ei ole kenenkään oikeus. Tasa-arvoinen avioliitto ei ole keneltäkään pois.

Jatka lukemista Nuori nainen.

Kenen lauluja sinä laulat?

942566_10151590912582558_1924428170_n

”Miksi Vihreät?” ”Eikö sinua pelota?”

No ei, vielä minua ei pelota. Saatan olla naiivikin, tai sitten vain hirvittävän utelias tapaus. Neljä viikkoa. 104 tunnetta.

Suomeen valitaan nyt uutta Eduskuntaa. Jokainen puolue, ja jokainen ehdokas pyrkii eduskuntaan omilla teemoillaan. Äänestäjien tehtävä on melkoinen. 2000 joukosta olisi löydettävä se eniten omansa, tai vähiten huono ehdokas.

On ollut hämmästyttävää, miten paljon olen saanut viestejä ja kysymyksiä äänestäjiltä, jotka etsivät ehdokastaan. Ja niin sen pitää ollakin! Äänestäjän pitää tietää, mitä äänestää. Ehdokkaan pitää kuunnella, mitä häneltä toivotaan. Mitä kerrottavaa ihmisellä hänelle on.

Olen saanut paljon neuvoja, ohjeita ja suosituksia. Osaan olen tarttunut, kaikkiin en. Äänimäärän havittelun näkökulmasta en tiedä onko se viisasta, mutta en halua politikoida itseäni kansanedustajaksi olematta oma itseni.

Jatka lukemista Kenen lauluja sinä laulat?

Se lapsi.

Lääketieteellisen diagnosoinnin aikakausi kukoistaa. Terapioita ei voi hakea, saati aloittaa, jos diagnoosi puuttuu. Mielellään mahdollisimman painava diagnoosi, ja vaikka useampia.

No, tämä olkoon kärjistettyä tulkintaa, mutta suuntaa antavaa se on silti. Diagnosointi on tehnyt yhteiskunnastamme toki ymmärtäväisempää erilaisuutta kohtaan, mutta samalla se rajaa ulkopuolelle radikaalistikin.

Erityistukea koulunkäynnissä tarvitsevia lapsia on Suomessa kymmeniä tuhansia. Heistä suurin osa on tulevaisuutta ajatellen ”potentiaalisia veronmaksajia”, jos tukitoimet ja ajoitus saadaan kohdennettua oikein. Taloudellinen näkökulma on tärkeä, ja hyvinvointivaltion toiminnan kannalta olennainen.

Mutta määrittääkö tuleva veronmaksukyky oikeuden oppimiseen? Vai diagnoosi? Lasta arvioidaan ulkopuolisten toimesta jatkuvasti. On moniammatillisia työryhmiä, kuraattoreita, psykologeja… ja vanhemmat vielä välissä.

Ja sitten on se kaikkein tärkein. Se lapsi. Pieni lapsi, joka kengän tarroja aamulla kiinnittäessään, yksin tai avustettuna toivoo, että koulupäivästä tulisi hyvä. Onnistuisinpa jossakin! Lapsi haluaa oppia.

Onko tuleva veronmaksukyky tai diagnoosi tärkeämpi kriteeri oppimisoikeudelle tai mahdollisuuksille, kuin lapsen oma halu oppia? Viimeisimpänä olen kuullut, että perusteluna henkilökohtaisen avun eväämiselle on, että lapsi ”ei ole oppimisen tilassa”.

Ei ole oppimisen tilassa? Entä yhteiskunta? Mielestäni oleellisempaa on kysyä, onko yhteiskunta opettamisen tilassa? Lasten oikeus tasa-arvoiseen oppimisympäristöön ja subjetiiviseen tukeen on turvattava. Lapsuudessa opitut taidot ja itseluottamus opitaan vain kerran. Erityisopetukseen suunnattu Valtion 10 miljoonan lisärahoitus on hyvä alku ja saavutus meille lastensa puolesta taistelleille vanhemmille. Seuraavaksi on kuntien vuoro.

Ainakin minä haluan oppia, vaikka en aina ole oppimisen tilassa. Ja luulenpa, että opin jotain silti.

”Aion olla omanlaiseni”

Kuva Ylen Vaaligalleriasta
Kuva Ylen Vaaligalleriasta

Ylen Vaaligallerian neliminuuttiseen tenttiin mahtui kysymyksiä Nooran teemoista, pääkaupunkiseudun kuntaliitoksesta ja Nato-jäsenyydestä. Tässä tärpit, mutta kannatta katsoa itse.

  • Fysioterapian näkökulmasta haluan painottaa ennaltaehkäisevää kuntoutusta.
  • Yleensä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun ihmisiä pystytään tukemaan varhaisessa vaiheessa ja tarjoamaan heille apuvälineitä ja keinoja siihen, että he voivat toipua.
  • Ennaltaehkäisy on hyvin vahva teema itselläni.
  • Jokainen lapsi ansaitsee itselleen turvallisen ja mahdollisimman hyvän koululaitoksen, missä saa tarvittavaa apua. Näihin resursseihin olisi syytä satsata.
  • Julkiseen sektoriin pitää satsata ja sitä pitää pitää yllä.
  • Julkisen sektorin palvelut ovat niitä, joita jokainen kansalainen pystyy saavuttamaan, varsinkin terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, jos tähän yksityistämistä tulee, niin silloin on mahdollista, että palveluiden saavuttaminen vaikeutuu vähäosaisilta.
  • En kannata Nato-jäsenyyttä. En näe mitään tarvetta, miksi nyt Natoon pitäisi liittyä ja ajattelen myös, että kansanäänestys olisi hyvä järjestää, mikäli liittymistä tulee ajankohtaiseksi miettiä.

Nooran Ylen Vaaligalleria on katsottavissa täällä.

Saara-Maria / kampanjapäällikkö

Muutetaan maailmaa!

MTV uutisoi 25.2.2015 näyttävästi 10 miljoonan kohdennetusta lisärahasta erityisopetukseen. MTV:n uutisissa opetusministeri Krista Kiuru kävi tutustumassa Toivolan erityiskouluun ”avustajaharjoittelijana”.

MTV:n uutisten haastattelema opetusministeri painotti, miten tärkeää subjetiivisen tuen takaaminen on ja totesi, että harjoittelu teki hänelle hyvää sekä auttoi ymmärtämään erityisen tuen lapsia paremmin.

Kevään 2014 kehysriihessä Kataisen hallitus kuitenkin tavoitteli miljoonien eurojen säästöjä lukemalla erityisopetuksen koulunkäyntiavustajat osaksi oppilas-opettaja suhdetta. Linjauksella tavoiteltiin säästöjä nimen omaan erityisopetuksesta. Laadin asiasta mielipidekirjoituksen Tehdään Nuutin haaveesta totta!, sekä Kansalaisadressin: Erityistukea tarvitsevien lasten oikeus oppimiseen turvattava!

Jatka lukemista Muutetaan maailmaa!

Pekka Haavisto kehui Nooran sitkeyttä ja vaikuttamistaitoja

Nooran vaalistartti järjestettiin 5.2.2015 Sellon Robert’s Coffeessa. Paikalle kerääntyi noin 30 Nooran tukijaa ja teemoista kiinnostunutta. Ensimmäinen vaalitapahtuma onnistui erinomaisesti ja odotamme innolla tulevia tapahtumia. Katso täältä, missä Nooran kanssa voi tulla juttelemaan.

Vaalistartissa oli mukana myös Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto, joka kehui Nooran sitkeyttä ja vaikuttamistaitoja.

– Juuri tämmöisiä ihmisiä tarvitaan eduskunnassa, tämmöisiä ihmisiä tarvitaan vaikuttamaan ihmisten arjessa, Pekka totesi puheenvuorossaan.

Lämpimät kiitokset Pekka tuestasi!

Saara-Maria / Kampanjapäällikkö

Kaikki kuuluvat kohderyhmään

1170780_10151789505447558_104212849_n

MTV:n tarjouskampanjasta löytyy yhtä sun toista. Olinko nyt varmasti kiireessä lähtiessäni sammuttanut tietokoneen työpaikalla? ”Mikä kohdeyleisö teidän on vaikeaa tavoittaa?”, havahdun.

Äh, hirveän paljon asiaa ja kysymyksiä perjantai-iltapäivälle! Olen tosin kuullut sen jo monta kertaa ennenkin. Kenet haluan tavoittaa, ketä en halua tavoittaa?

Ai miten niin en halua tavoittaa?

”Mitä ihmisryhmää haluat ennaltaehkäistä tai kuntouttaa?” Fysioterapeuttina en ymmärrä kysymystä. En ole koskaan ajatellut olla tavoittamatta ketään. Minun luokseni tullaan iästä, sukupuolesta, ammatista tai työttömyydestä riippumatta. Jokaisen kohdalla tavoite on sama: kuntouttaa ja ennaltaehkäistä sairauden/kivun pitkittymistä.

Ehkä minulla on vain niin kova nälkä, etten ymmärrä kysymystä. Mutta toisaalta olen pohtinut samaa monta kertaa ennenkin. Ei ennaltaehkäisy tai kuntoutus ole kohderyhmäkysymys.

Jatka lukemista Kaikki kuuluvat kohderyhmään

Noora Koposen vaalistartti – Erityisesti lapset

Uudenmaan Vihreiden kansanedustajaehdokas Noora Koposen ensimmäinen vaalitapaaminen pidetään torstaina 5.2.2015, kello 17-19 Sellon Robert’s Coffeessa. Nooralle tärkeitä asioita ovat avoimuus, kunnioittava kohteleminen, ennaltaehkäisevä kuntoutustyö kansanterveydessä sekä erityisryhmien tasa-arvoistaminen yhteiskunnassa. Näitä asioita Noora tulee nostamaan esiin, jos hänet valitaan kansanedustajaksi.

Jatka lukemista Noora Koposen vaalistartti – Erityisesti lapset