Ihmeiden lapsi

11903697_10153551943647558_4441286015201397998_n”Tiitiäinen, metsäläinen, pieni poika menninkäisen. Posket tehty puolukasta, tukka naavan tappurasta. Silmät on siniset tähdet.”

Saavuit hiipien vatsaani, pieni. Et kertonut minulle mitään. Katselit vain kauan, kunnes valitsit hetkesi sinisen. Äiti.

Äiti, minä tulen tänään. Väsyneenä katsoimme toisiamme, ihmetellen. Elokuun sateen muutit tullessasi auringoksi. Kuinkas muutenkaan, olet valonsäteen oma. Tähtisilmä.

Tulet muutenkin aina kysymättä. Tömistelet portaat alas, rummutat seinää. Vipsutat vaahteroista väriä ja suhinaa, rakastat villihanhia. Minä luulen, että kaipaat sitä – vapautta. Emmekö me jokainen, mutta varsinkin sinä.

Ja sitten sinä tartut kädestäni hiljaa, painat suusi poskelleni ja silität otsaani. Sinä teet niin usein. Huomaat jokaisen haavan kasvoissani tai käsissäni, ja silität niitä puun lehdillä. Katsot minua silmiin, joskus hymyillen, joskus puhutellen. Sinä kuuntelet minua hiljaa. Kuuntelet aina.

Minäkin osaan jo vähän, mutta jaksathan vielä opettaa minua?

Kynttilöiden kymmenen liekkiä ja laulu saavat sinut hymyilemään. Suklaakakku on mahdottoman hyvää. Me pyyhimme kyyneleitä silmistämme salaa, mutta sinä huomaat niistä jokaisen. Annat meidän tuntea, sitä sinä aina annat. Ja minä rakastan sinua niin paljon.

Onnea Nuutti! Sinä olet se enkeli ja menninkäinen, joka toivoo maailmasta parempaa.

Mainokset

One thought on “Ihmeiden lapsi

  1. Voi rakas Nuutti.Kiitos, että saan olla seuraamassa elämäsi polkuja.Meilläkin on autistinen Waltteri poika, joka on jo 20 -vuotias.Hänellä on diagnosoitu mm. AS. Muistutat niin kovasti ja monin tavoin meidän Waltsua…Hän on välillä omissa ” maailmoissa” läpsytellen ja heiluttaen käsiään… Olet Nuutti juurikin niin ihmeellinen kuin äitisi on sinua kuvaillut kirjoituksessaan,tiitiäinen metsäläinen… Jään seuraamaan kirjoituksianne ja toivon koko sydämestäni teidän koko perheellenne voimia sekä jaksamista.Ja ne kyyneleetkin saa virrata. Välillä ne on väsymisen kyyneleitä ja toisinaan ilon ja onnen kyyneleitä. Näin puramme itseämme ulos päin, se on terapiaa ja tarpeen. Kaikkea hyvää teille ja Rakkaalle Nuutille ❤

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s